Partaterän rautapitoisuuden määrittäminen

Yritimme määrittää Joelin kanssa partaterän rautapitoisuutta, mutta emme onnnistuneet. Kohdassa, jossa partaterä piti liuottaa rikkihappoon, emme saaneet sitä liukenemaan kokonaan. Tämä johtui luultavimmin siitä, että rikkihappo ei syystä tai toisesta ollut tarpeeksi vahvaa.

Liuotuksen jälkeen liuos oli tarkoitus titrata kaliummangaanioksidilla (KMnO4), ja tämän avulla reaktioyhtälöstä olisi pystynyt laskemaan raudn määrän ja siitä terän massan avulla rautapitoisuuden.

Maitomuovia

Teimme maidosta muovia. Tämä tapahtuu siten että happamoitamme maitoa ja keräämme muodostuneen sakan. Työmme onnistui melkein hyvin, kuitenkin taisimme käyttää liian alhaista lämpötilaa, sillä aikaansaamamme sakka oli hyvin raejuustomaista. Värjäsimme sen siniseksi ja muotoilimmevsen kuutioksi.

Hapatimme maidon n. 40 asteessa etikalla.

Ionien tunnistamista

Tutkimme ioneja.

Tunnistetaan ensiksi positiiviset ionit ottamalla pieniä näytteitä ja sekoittamalla niitä emäsliuoksiin(esim. NaOH). Sakkaa muodostavat ovat positiivisia ioneja. Värin perusteella saadaan selville mitä ioneja ne ovat.

Tämän jälkeen tunnistetaan negatiiviset ionit. Se tapahtuu erinäisillä kokeilla, jotka ovat kirjoitettuna meille jaetussa monisteessa.

Fe: oranssista tummanruskeaksi, pientä sakkaa Fe2+ + OH- --> FeO (ruostetta) taikka Fe(OH)2

Ca: läpinäkyvästä hyvin hienoa valkoista sakkaa sisältäväksi CaO, mahdollisesti Ca(OH)2

Na: ei reaktiota koska Na + Na

Zn: läpinäkyvästä melkeinpä valkoiseksi hyytelöksi Zn(OH)2

Rauta, kalsium, Natrium, sinkki

Mahamysteeri

Mahamysteeri

Sisältää: tärkkelystä

Vasen nollaliuos, keskellä perunoita, oikealla "maha"

Hiilihydraatit:

Nolla: läpinäkyvä, hieman lila

Glukoosi: oranssi

Mysteerimaha: keltainen/oranssi, sisältää siis monosakkarideja

Vasen glukoosi, keskellä nollaliuos, oikealla "maha"

Palautan aprikoositehtäväni tänne

Niku Grönberg

Hedelmien lisäaineet

Tässä työssä selvitimme lisäainepitoisuusksia luomuaprikooseista ja tavallisista. Lopputulos oli selvä, tavallisessa kuivatussa aprikoosissa oli paljon enemmän lisäaineita.

Aineet ja välineet:

Kuivatut aprikoosit

Tislattu vesi

3% vetyperoksidia

3 molaarista bariumkloridia

Kaksi koeputkea ja teline

Suppiloita

Kaksi dekantterilasia

Suodatinpaperia (käsipyyhepaperia)

Korkkeja

Lasisauva

Suoritimme tämän kokeen noudattaen ohjeita. Toisaalta teimme myös yhden ratkaisevan virheen. Aluksi punnitsimme molemmat aprikoosit ja kirjasimme tulokset ylös. Sitten laitoimme molemmat aprikoosit omiin dekkoihinsa ja laitoimme sekaan tislattua vettä. Tämän jälkeen muussasimme aprikooseja lasisauvoilla n. 15min ajan. Tämän jälkeen suodatimme muodostuneen mössön käsipyyhepaperien läpi koeputkiin. Tässä kohtaa teimme kohtalokaan virheen sillä ohjeissa sanottiin että suodstettua nestettä tulisi olla 1/4 koeputkesta, ja me teimme näin. Kuitenkaan emme tarkasti mitanneet nesteen määrää, joten emme tiedä kuinka paljon sakkaa olisi muodostunut kaikesta nesteestä. Teimme kutenkin empiirisen kokeeen, ja päädyimme siihen lopputulokseen että koeputken tilavuus on 22ml ja 1/4 siitä on 5,5ml. Eli muodostunutta nestettä on n. 5,5ml.

Suodatettuun nesteeseen sekoitimme vetyperksidia 5ml ja sekoitimme sitä. Tämän jälkeen

sekoitimme sitä. Seuraavaksi lisäsimme kyllästettyä eli 3M bariumkloridia 5ml, ja sekoitimme lisää. Odotettuamme viikon lopun pääsimme vihdoin viimeiseen vaiheeseen. Siinä suodatimme jälleen kerran nesteen ja kuivuneista suodatinpapereista voimme punnnitsemalla saada selville muodostuneen sakan määrän.

Reaktioyhtälöt:

Vetyperoksidin lisäys

SO3 2- + H2O2 --> SO4 2- + H2O

-Tämä saa aikaan sen, että happi pelkistyy ja rikki hapettuu

Bariumkloridin lisäys

Ba2+ + SO4 2- --> BaSO4

-Tämä reaktio saa aikaan sakan muodostumisen, bariumsulfaatti on muodostunutta sakkaa.

Laskuja

Luomuaprikoosi: 7,878g sakka: 0,521g   m-% 26,4%

Aprikoosi: 7,508g sakka: 0,35g   m-% 17,8% 

Yhteenveto

-Työn tarkoituksena oli osoittaa kuinka paljon lisäaineita eri tuotteissa on, ja sakan määrän perusteella lisäaineita on aika paljon. Kuitenkin saimme hieman hämmentäviä vastauksia, sillä saimme tuloksen, että luomuaprikoosissa on enemmän lisäaineita kuin tavallisessa. Suoritin tämän työn Villen ja Joelin kanssa.

Koeputkia ja teline.

Suodatamme nesteestä sakkaa.

Lumarts vierailu

Olin kirjoittanut valmiin tekstin jo asiasta, mutta se on mystisesti kadonnut. Saattaa olla mahdollista että unohdin tallentaa sen. Kuitenkin tässä on kuvakollaassi minun ja joelin töistä.

Työohjeita.

Lehtien murskausta asetonissa.

Toinen kuvakulma.

Kromatografimme.

Lehdessämme oli:

Beta-karoteeni

Klorofylli a ja b

Violaksantaani

Kseaksantaani

Luteiini

Rennie-tabletin titraustyö

Rennie-tabletti

Suoritus

 Suoritin aikasemmassa blogikirjoituksessani laskuja joiden pohjalta päädyin siihen lopputulokseen että 15% HCl tarvittsisiin 9,08 ml jotta varmasti saisimme kaiken rennie-tabletin reaktioimaan. Päädyimme siis laittamaan 15ml, jotta varmasti ylittäisimme vaadittavan määrän. Sitten kun tähän liuokseen lisätään NaOH, niin voidaan tarvittavan NaOH määrästä päätellä kuinka paljon happoa renkie oikein neutraloi.

NaOH tarvittiin 66,5 ml

Välineet aineet

Perus titrauslaitteisto (sama kuin viime titrauksessa)

15% HCl (4,11 mol/l) 15ml

Rennie-tabletti

Fenoliftaleiini indikaattorina

NaOH emäksenä 66,5ml

NaOH (aq) + HCl (aq) --> NaCl + H2O

n(NaOH) = 0,065 l * 1,0 mol/l = 0,065 mol

n(HCl) = 0,015 l * 4,11 mol/l = 0,06165 mol

Koska HCl on valmiiksi jo vähemmän kuin NaOH, niin luulemme, että jossain on tapahtunut laskuvirhe, sillä tämän mukaan rennie lisäisi happopitoisuutta. Muuten olisimme voineet HCl ja NaOH erotuksesta vähennyslaskulla saada tietoon kuinka monta moolia rennie neutraloi. 

Vanha kuva Joelista, koska emme muistaneet ottaa uutta.