Partaterän rautapitoisuuden määrittäminen

Yritimme määrittää Joelin kanssa partaterän rautapitoisuutta, mutta emme onnnistuneet. Kohdassa, jossa partaterä piti liuottaa rikkihappoon, emme saaneet sitä liukenemaan kokonaan. Tämä johtui luultavimmin siitä, että rikkihappo ei syystä tai toisesta ollut tarpeeksi vahvaa.

Liuotuksen jälkeen liuos oli tarkoitus titrata kaliummangaanioksidilla (KMnO4), ja tämän avulla reaktioyhtälöstä olisi pystynyt laskemaan raudn määrän ja siitä terän massan avulla rautapitoisuuden.

Maitomuovia

Teimme maidosta muovia. Tämä tapahtuu siten että happamoitamme maitoa ja keräämme muodostuneen sakan. Työmme onnistui melkein hyvin, kuitenkin taisimme käyttää liian alhaista lämpötilaa, sillä aikaansaamamme sakka oli hyvin raejuustomaista. Värjäsimme sen siniseksi ja muotoilimmevsen kuutioksi.

Hapatimme maidon n. 40 asteessa etikalla.

Ionien tunnistamista

Tutkimme ioneja.

Tunnistetaan ensiksi positiiviset ionit ottamalla pieniä näytteitä ja sekoittamalla niitä emäsliuoksiin(esim. NaOH). Sakkaa muodostavat ovat positiivisia ioneja. Värin perusteella saadaan selville mitä ioneja ne ovat.

Tämän jälkeen tunnistetaan negatiiviset ionit. Se tapahtuu erinäisillä kokeilla, jotka ovat kirjoitettuna meille jaetussa monisteessa.

Fe: oranssista tummanruskeaksi, pientä sakkaa Fe2+ + OH- --> FeO (ruostetta) taikka Fe(OH)2

Ca: läpinäkyvästä hyvin hienoa valkoista sakkaa sisältäväksi CaO, mahdollisesti Ca(OH)2

Na: ei reaktiota koska Na + Na

Zn: läpinäkyvästä melkeinpä valkoiseksi hyytelöksi Zn(OH)2

Rauta, kalsium, Natrium, sinkki

Mahamysteeri

Mahamysteeri

Sisältää: tärkkelystä

Vasen nollaliuos, keskellä perunoita, oikealla "maha"

Hiilihydraatit:

Nolla: läpinäkyvä, hieman lila

Glukoosi: oranssi

Mysteerimaha: keltainen/oranssi, sisältää siis monosakkarideja

Vasen glukoosi, keskellä nollaliuos, oikealla "maha"